Nizza 20-27.11.2022
Gounod | Rantakatu | Vanhakaupunki | Linnakukkula | Satama | Paillon | Uusikaupunki |
Cemenelum | Fransiskaaniluostari | Cannes | Suquet | Monaco | Monacoville | Monte Carlo |
Cimiez
Toinen pohjoiseen johtava valtakatu on nimeltään Boulevard de Cimiez. Crédit lyonnias -pankin perustaja Germain rakennutti1880 Cimiezin kukkulalle nousevan 20 m leveän valtaväylän belle époque ajan henkeen. Matkalla ylös voi ihailla Ludvig XV:n ajan (1700-l.) rakennustaidetta, orientaalista tyyliä ja monumentaalisia palatseja, mikä elämys kyllä jäi vähäiselle näkemiselle linja-auton ikkunasta. Marc Chagallin museonkin ohitimme melkein huomaamatta.
Huipulla on Marcel Biasinin Exelsior Régina (1896), jonka tunnistaa erkkereistä ja ulokeikkunoista. Tämä hotelli rakennettiin kuningatar Viktorian vierailua varten. Kuningatar yöpyikin siellä kahdesti ja varasi itselleen kokonaisen länsisiiven, jossa oli yli 70 huonetta. Tämän kunniaksi sisäänkäynnin yllä on kruunu ja ulkona marmoripatsas. Matisse asui elämänsä loppuvaiheessa tässä 1930-luvulla asunnoiksi muutetussa rakennuksessa ja teki vuoteesta käsin luonnoksia kattoon pitkään tankoon kiinnitetyllä siveltimellä.
Kadun
toisella puolella näkyy tämä ruosteenpunainen 1600-luvun genovalainen huvila,
jossa toimii Musée Matisse. Talossa ja sen huomaamattomassa maanalaisessa
modernissa laajennusosassa esillä oleva kokoelma kuvaa taiteilijan uraa
varhaisimmista 1890-luvun maalauksista myöhempiin guassimaalauksiin ja näyttää,
miten Henri Matisse (1869-1954) mukaili Rivieran aurinkoa,
kuviotekstiilejä, klassisia veistoksia ja Pohjois-Afrikkaan ja Tahitiin tehtyjä
matkoja. Jäi kyllä tämä museo näkemättä.
Astuimme nimittäin roomalaisen amfiteatterin rauniolle, jossa on jäljellä joitakin sisäänkäyntitunneleita ja muutama penkkirivi. Sinne mahtui aikoinaan 5000 ihmistä. Nykyisin siellä pidetään kesäisin Nizzan jazzfestivaalit.
Selvemmän käsityksen Nizzasta Cemenelumin kaupunkina saa viereisessä Musée Archeologiquessa, jossa on esillä alueella kaivettuja patsaita, lasiesineitä ja koruja sekä kellarissa läheisestä nekropolista kaivettu sarkofagi ja kaiverrettu kivipylväs. Kuvassa kaivausalueen kartta. Kartan alalaidassa museo, jonka sisäänkäynti on merkitty nuolella. Kylpylöitä on kolme, oikealla länsi, ylhäällä vasemmalla pohjoinen ja oikealla itä. Tummanpunaiset alueet ovat uunitiloja, oranssit kuumat huoneet, joita on Tepidarium (lämmin huone), Caldarium (kuuma huone) ja Laconicum (kuumin huone). Siniset alueet ovat uima-altaita, tummansiniset kylmiä huoneita. Viidennellä vuosisadalla läntisen kylpylän kohdalle rakennettiin katedraali ja kastekappeli. Itäkuori tuli frigidariumin paikalle, päälaiva tepidariumin ja caldarian kohdalle. Kuorin molemmille puolille rakennettiin sakaristot.
Kastekappeli tuli uunihuoneen paikalle ja siihen kuului kahdeksan pylvään tukema katos, jonka alla oli kahdeksankulmainen kasteallas. Kaste tapahtui upottamalla.
Merjan takana pohjoinen kylpylä, jossa seinätkin ovat säilyneet.
Nizzan lyhyt historia Massiliasta (Marseillesta) 400 vuotta eKr. saapuneet Fokaian kreikkalaiset perustivat Nikaïa-nimisiä (luultavasti voittoa tarkoittavan sanan nike mukaan) kauppapaikkoja nykyisen vanhan Nizzan ja Monoikoksen (Monacon) alueelle. Ihmisasutuksesta on kuitenkin jälkiä jo paljon varhaisemmalta ajalta Mont Boronin juurella Terra Amatassa, jonne norsunmetsästäjäheimo leiriytyi noin 400 000 vuotta sitten. Roomalaiset löivät
Vediantii-heimon ensimmäisellä vuosisadalla eKr., valtasivat sen
kukkula-asutuksen ja nimesivät paikan Cemenelumiksi (nykyisin Cimiez),
joka sijaitsee Italian ja Espanjan välisellä strategisella Via Julia
Augusta -tiellä, ja tekivät paikasta Alpes-Maritimesin provinssin vuonna
69 jKr. Cemenelum kehittyi huippuunsa kolmannella vuosisadalla. Cimiez’n
arkeologisella alueella on jälkiä kaupungista, sen kolmesta kylpylästä
ja valtavasta amfiteatterista. Paikalla on myös jäänteitä viidennen
vuosisadan kristillisestä kastekirkosta, kuten edellä totesin. Cimiez’n
kukkulalle rakennettiin aikanaan benediktiiniluostari, kuten jatkossa
kerrotaan. Nizza koki kummia 1800-luvulla. Italialaisesta kaupungista tuli osa Ranskaa, lopullisesti. Tämä johtui kuningas Victor Emmanuel II:n ja keisari Napoleon III:n välisistä kaupoista. Lisäksi kaupungista kehittyi Euroopan ylhäisön lomaparatiisi. Meille suomalaisille kaupunki on Nizza, mikä johtuu sen historiasta. Myös saksalaiset käyttävät tätä paikan italian kielistä nimeä. Ranskaksi ja englanniksi se on Nice. |