Nizza 20-27.11.2022

Vanha kaupunki (Vieux Nice)

Paillonin kävelypuisto erottaa vanhan kaupungin uudesta. Esittelen erityisen paljon kirkkoja, mikä ei kuitenkaan johdu henkilökohtaisista intresseistä, vaan kirkkojen todellisesta painoarvosta. Ne ovat kaupungin vanhimpia rakennuksia ja niihin sisältyy paljon arkkitehtuuria ja kuvataideaarteita. Ne ovat museoita, joihin on vapaa pääsy. Ja ne ovat enimmäkseen koko päivän auki. Ne eivät kuitenkaan ole pelkkiä museoita, vaan yhä ahkerassa käytössä olevia kirkollisia toimipisteitä. Katolinen kirkko ei kokoa ihmisiä vain yhteisiin papin johtamiin hartauksiin, vaan henkilökohtaiseen hartauteen.

Vanhaan kaupunkiin tullessa Promenade Anglais-katu vaihtuu Quai des Etats Unis -nimiseksi.

Nizzan oopperatalossa (vieressä oikealla) on vaikutteita Charles Garnierin (1825-98) arkkitehtuurista, mutta nizzalaiset kävivät ahkerasti oopperassa jo 1700-luvulla. Puinen teatteri (1776) korvattiin 1826 italialaistyylisellä näyttämöllä, joka paloi 1881. Arkkitehti François Aunes rakensi oopperan 1885 uudestaan yhdistellen eri tyylejä ja lisäsi kulmaan rotondan.

Oopperaa vastapäätä Saint François-de-Paul -kadun puolella on kadulle nimensä antanut kirkko. Tämä uusklassinen 1700-luvun kirkko on saanut nimensä Minimes -munkkikunnan perustajalta Paolan Pyhältä Fransiscukselta. Portaalin yläpuolella olevassa medaljongissa lukee pyhimyksen nimi ja Charitas, joka viittaa Minimes -sääntökunnan mottoon. Alttarimaalaus esittää nimikkopyhimyksen jumalallistumista.

Ooppera -korttelin itäpuolella alkaa Cours Saleya, Saleyan puistokatu, joka syntyi tyhjään tilaan kaupunginmuurin sorruttua 1500-luvulla. Luonnostaan risteyspaikaksi muodostunut leveä katu sai nykyisen muotonsa 1700-luvulla, ja 1800-luvulla siitä tuli karnevaalien keskuspaikka. Nykyään kävelykadulla myydään kukkia, vihanneksia ja antiikkia. Reunustat ovat täynnä terasseja. Cours Saleyaa rajaavat meren puolella Les Ponchettes, kaksi matalaa kalastajien talojen rivistöä.

Cours Saleyan merkittävin nähtävyys lienee tämä keltainen kirkko, Chapelle de la Misericordia. Oppaan mukaan se on auki vain tiistai-iltapäivisin. Kävi kuitenkin niin, ettei se ollut silloinkaan auki. Piemontelaisen Bernardo Vittonen suunnittelema pyhäkkö edustaa upeaa myöhäisbarokkia (1700-l.) Kappeli kuuluu uskonnolliselle pénitents noirsin maallikkoveljeskunnalle, joka toimii yhä Nizzassa. Kuperan auringonkeltaisen julkisivun takana on soikea kirkkolaiva täynnä kultauksia ja freskoja. Sakastissa on kaksi 1400-luvulla maalattua Neitsyt Mariaa, joista toinen näyttää säteilevän onnelliselta (Jean Mirhalet, 1430) toinen arvokkaalta ja vakavalta (Louis Bréa, 1500). Wikipediasta löytyy kuvia sisätilasta.

Lähellä Rue de la Poissonnerien kulmassa on kaupungin vanhimpiin rakennuksiin lukeutuva Aatamin ja Eevan talo, jota koristaa naivistinen Aatamia ja Eevaa Eedenin puutarhassa esittävä reliefi 1500-luvulta.

Vanhassa kaupungissa kirkkoja riittää. Tämä on lähellä Sante Ritaa sijaitseva du Gesù -kirkko (Église Saint Jacques-le-Majeur). Jesuiittojen 1600-luvulla rakennuttama kirkko edustaa vastauskonpuhdistusarkkitehtuuria, jossa korostui kiihkeä katolisuus. Suuri portaali vie hämärään kirkkolaivaan täynnä köynnöksiä, pilastereja, kerubeja ym. koristeluja.

Vanhan Nizzan sydämessä vilkkaalla Place Rossettilla sijaitsee ristinmuotoiselle alustalle 1650-luvulla rakennettu Cathédrale Sainte-Reparate. Se on omistettu muinaiselle kristitylle (nais)marttyyri Sainte Reparatalle, kaupungin suojeluspyhimykselle, jonka ruumiin on sanottu saapuneen kahden enkelin saattamana (mistä Baies des Anges -nimi on peräisin) Välimeren yli ajelehtineen veneen kyydissä Palestiinasta, missä hänet oli mestattu 15-vuotiaana. Pyhäkön (Jean André Guiberti, 1650) esikuvana oli Rooman Pietarinkirkko. 14 0000 lakatusta tiilestä muurattu kupoli on v:lta 1757. Teatraalisen fasadin takana aukeaa barokin runsaus: stukkokoristeluja, marmoria, Trompe l’œil -kuvia, ihmisvartalon muotoon veistettyjä pylväitä ja kruununa Pyhän Sakramentin kappeli poikkilaivan pohjoispäässä.

Pyhän Sakramentin kappeli. Tässä kirkossa osallistuimme sunnuntaina messuun klo 11. Normaali katolinen kirkonmeno. Seurakunta ei laulanut virsiä, vaan vuorolauluja papin ja kuoron kanssa. Käteen jaettiin moniste, jossa oli laulujen sanoja. Ehtoollisviiniä ei jaeta maallikolle. Papit juovat viinin.

Valkoinen Palais de Justicen kivirakennus antaa Palais’n aukiolle. Vastapäätä on punertavanruskea Palazzo Rusca, barokkikartano, jonka toisella sivulla on vaikuttava kolmikerroksinen pylväikkö ja toisella 1700 -luvun aikainen kellotorni.

Etusivu    Seuraava