Bologna 12-19.10.2023

Giardini Stefano Petronius Suurtori Tornit Quadrilatero Montagnola Itsenäisyydenkatu San Luca
Muurit Ravenna Vitalis Kansanaukio Neon Apollinaris Modena Katedraali Rooman aukio

Neonin kastekappeli

Ravennan katedraalin vieressä sijaitseva NEONin kastekappeli on yksi Ravennan vanhimmista varhaiskristillisistä monumenteista, UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 1996.
Sen sisäkoristeet, erityisesti mosaiikit, ovat niin hämmästyttäviä, että jopa Carl Gustav Jung, yksi psykoanalyysin isiä, hämmästyi heidän taikuudestaan ​​niin, että hän kuvaili vierailuaan upeaksi "hallusinaatioksi".
Kastekappeli on todennäköisesti peräisin 500-luvun alusta ja se rakennettiin piispa Ursuksen käskystä, kun Ravennasta tuli Länsi-Rooman valtakunnan pääkaupunki. Vain muutama vuosikymmen sen rakentamisen jälkeen piispa Neon (450 – 475 jKr.) tilasi joukon kunnostustöitä, mukaan lukien kupoli ja sisäkoristeet, joita voimme ihailla edelleen.
Lukuun ottamatta vajoamisilmiön aiheuttamaa 3 metrin alenemista, joka vaikutti myös useisiin kaupungin rakennuksiin, kastekappeli on lähes kokonaan säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä.
Siinä on kahdeksankulmainen pohjaratkaisu ja paljaat tiiliseinät, jotka ovat vuorotellen suoria ja kaarevia, pyöreät kaari-ikkunat ja maan tasalla olevat ovet.

 

Rakennuksen keskellä on 6. vuosisadalla uudelleen rakennettu kreikkalaisesta marmorista ja porfyyristä valmistettu kahdeksankulmainen allas, jossa on vielä säilynyt alkuperäisiä 5. vuosisadan fragmentteja. Kastealtaassa on pieni saarnatuoli.

 Yhdessä seinäsyvennyksessä on pieni antiikialttari (näkyy kastealtaan vasemmalla puolella).

Sisätilaa koristaa kolminkertainen koristelu – alaosassa marmorit, keskellä stukkot ja ylemmässä osassa selkeästi kreikkalais-roomalaisia ​​vaikutteita sisältäviä mosaiikit. Ikkunoiden alla on profeettoja kuvaavia stukkokoristeita.
Ylempi kerros on jaettu kahdeksaan osaan, joista jokaisessa vuorottelevat luontoa kuvaavat aiheet, kuten kasvit ja kukat


Ikonografia huipentuu kupoliin, jonka keskellä on Kristuksen kastetta esittävä mosaiikkiteos (palapelikuva). Sitä ympäröi kaksitoista apostolia tunikoihin ja viittoihin pukeutuneina ja jaettuina kahteen ryhmään, joista toista johtaa Pyhä Paavali ja toista Pyhä Pietari. Apostolien hartioiden yläpuolella on kunkin apostoli nimi, vaikkei sitä oikein hyvin kuvasta näe. Uloimmalla kehällä on kahdeksan pientä temppeliä ja neljä alttaria, joiden päällä on evankeliumikirja avattuna. On myös neljä valtaistuinta, Kristuksen toisen tulemisen valtaistuimia, symboleja viimeiselle tuomiolle (etimasia). Kristuksen kaste kuvaava kupolimedaljonki on kupolin keskipiste. Kristus on vyötäröön asti Jordan-virrassa. Kuvassa vasemmalla oleva Johannes Kastaja ammentaa vettä hänen päälleen, oikealla joesta nousee alaston vhreää kangasta ojentava iäkäs, parrakas mieshahmo, Jordan-virta personoituna. Jeesuksen päälle laskeutuu Pyhän Hengen valkoinen kyyhkynen, kun taas vasemmalla, toinen jalka kalliolle kohotettuna, Johannes Kastaja kastaa hänet.

Arkkipiispamuseo

Neonin kappelin vieressä sijaitsee Ravennan arkkipiispamuseo (Museo Arcivescovile). Se sisältää ainutlaatuisen arvokkaan kokoelman taideteoksia, joista tuli osa kaupungin kulttuuri- ja uskonnollista perintöä. Se sijaitsee vanhassa kauniissa arkkipiispan palatsissa. Osa näyttelyistä tekee museosta kuuluisan kaikkialla maailmassa, ja kiertueeseen kuuluva kappeli on listattu maailmanperintöluetteloon. Kappelin mosaiikit juontavat juurensa piispa Pietari II:n (494-519) ajalta Teoderikin kaudella, kahden uskonnollisen uskonnon: areiolaisen ja ortodoksisen (katolisen) rinnakkaiselon aikaan Ravennassa. Sacellumista (pieni pyhäkkö) tuli osa museota, kun 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä piispa Maffeo Nicolò Farsetti (1727-1741) päätti purettaa ja rakentaa uudelleen Pyhän Ursuksen basilikan ja koota mosaiikit erityiseen paikkaan, basilikasta tulevat hautakivet, epigrafit ja pääkirjat.


 Koko kokoelma sijaitsee 4 huoneessa. Se on melko vaikuttava, koska kiertue sisältää kävelyn historiallisen osan, arkeologisten esineiden ja taideteosten läpi. Suurin osa kokoelmista sijaitsee museon keskipisteenä aikoinaan toimineessa lapidaarisalissa. Täältä löytyy erilaisia ​​roomalaisia ​​hautakiviä, veistoksia, arkkitehtonisia fragmentteja, mosaiikkeja, steleitä, sarkofageja jne. Täältä löytyy kokoelman arvokkaimpia esineitä, kuten Pyhän Paavalin ja Johanneksen Ambone (lukupulpetti) ja päätön patsas. Jotkut uskovat sen kuvaavan Bysantin keisaria Justinianus I:tä. Se juontaa juurensa 6. vuosisadalta.

Marmorinen tabletti. Siinä on pääsiäiskalenteri, ja se valmistettiin 6. vuosisadalla. Marmorinen saarnatuoli 596-597

Kierros museon läpi päättyy apostoli Andreaksen arkkipiispan kappeliin. Tämä on ainoa varhaiskristillinen episkopaalinen kappeli, joka on säilynyt vuosisatoja. Siinä on useita kiehtovia 500-luvun alun mosaiikkeja. Rakennus sisällytettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1997.

Kappelin koko koristeellinen ohjelma on hymni Vapahtajalle, jolle rakennus on omistettu. Kristus on kuvattu soturina (yllä vasemmalla), risti olkapäällä, monogrammi ja kasvot hallitsevat taideteoksen eri kohdissa vahvistaen ikonografista tulkintaa. Kädessä on teksti: Minä olen tie, totuus ja elämä (latinaksi).

 Kappelissa on myös marttyyrien, apostolien ja evankelistoiden kuvia (yllä oikealla), jotka auttavat korostamaan kirkastamisen käsitettä katolisen ortodoksisuuden äärimmäisenä vahvistuksena.

Yhdessä huoneessa on maalauksia, jotka on koottu Ravennasta tai sen lähiympäristöstä. Tarkoituksena on tuoda esille hiippakunnan alueella olevaa runsasta ikonograafista perintöä ja stimuloida kristillistä meditaatiota esittämällä raamatullisia, kristologisia, mariologisia ​​ja hartausteemoja.

Ravennan arkkipiispamuseon kuvagallerian salissa on säilynyt ainutlaatuinen Salomon tuomiota kuvaava maalaus. Tämä teos, öljymaalaus kankaalle, havainnollistaa hetkeä, jolloin Israelin kuningas Salomo käskee leikata vielä elossa olevan lapsen kahtia saadakseen selville, kumpi kahdesta naisesta vahvistaa totuuden oletetusta äitiydestä (1 Kun. 3, 16-28). Taidemaalari kuvailee jaksoa kuninkaallisen palatsin loistossa monumentaalisilla kierteisillä pylväillä ja kirkkaan violeteilla verhoilla: vasemmalla kuningas istuu valtaistuimella samalla, kun hän ojentaa oikeassa käsivarressa olevaa valtikkaansa. Sotilaat ja ikääntynyt virkamies vasemmalla hämmästelevät tuomiota. Oikealla kaksi naista riitelevät ja elehtivät eloisasti teloittajan edessä, joka on toteuttamassa kauhean lapsen tappamisen, alapuolella on lapsi. Valitettavasti tällä hetkellä on vähän tietoa tästä maalauksesta. Tämänhetkisellä tutkimustiedolla sen maalanneesta taiteilijasta ei tiedetä mitään.

Luca Longhi (Ravenna 1507-1580) oli 1500-luvun tunnetuin Ravenna-maalari, jonka kahta maalausta säilytetään museon galleriahuoneessa, Pieta ja Todellisen ristin löytäminen.


Rukoileva Neitsyt -mosaiikki.
 Tämä mosaiikkifragmentti säilyi yhdessä muiden fragmenttien kanssa Ravennan varhaisen katedraalin, Ursiana-basilikan apsiksen romahtamisesta.  Arkkitehti Gianfrancesco Buonamicin suunnitteleman, vuodelta 1741 peräisin olevassa kuvassa tuhoutuneista mosaiikeista Maria asetettiin keskeiseen asemaan: välittäjäksi Jumalan ja ihmisten välillä. Rukoileva Madonna on kuvattu seisomassa joko kätensä ylhäällä ja koukussa kyynärpäistä, kädet auki ja olkapäiden kanssa samassa linjassa. Tämä edestä kuvattu hahmo lepää ohuella vaakasuoralla kaistaleella, joka jäljittelee niittyä, jolla on kuvattu kaksi kukkaa Neitsyen kummallakin puolella. Niityn yläpuolella leviää kultainen mosaiikkitaivas, jolla Madonna on esitetty ilmestyneenä. Neitsyellä on yllään pitkä tunika, jota peittää maforion (pään peuttävä huivi); se peittää myös hänen päänsä. Hänen hiuksensa on piilotettu mitellan (kolmioliina) alle. Hänen kylkensä on vyötetty koristeellisella nauhalla, joka ulottuu hänen jalkoihinsa. Maforion on olkapäiden korkeudella, siihen on brodeerattu kaksi ristiä. Hänen kasvojaan ympäröi suuri kultainen sädekehä, jota reunustaa Neitsyen paljastava avautuva esirippu. Sädekehän sivuilla hänen avoimien käsiensä yläpuolella näkyy kirjoitus Sancta Maria (lyhennettynä). Mosaiikki on peräisin Ravennan vanhasta katedraalista. Se sijaitsi apsiksen keskiosassa, jossa näkyi myös maininta mosaiikin valmistumisen ajankohdasta: 1112 jKr. Avoimet kädet ja kohotetut kädet symboloivat Neitsyen jatkuvaa rukousta ihmiskunnan puolesta. Rukoileva Neitsyt, jonka katse välittää suurta inhimillisyyden ja suloisuuden tunnetta, on vanhin todistus siitä että Ravennan kirkko hyväksyi omakseen Santa Marian pyhäkössä Portossa sijaitsevan kreikkalaisen Madonnan (1000-luvulta). Legenda kertoo, että 8. huhtikuuta 1100 aamunkoitteessa kaksi enkeliä kantoi tämän marmorisen ikonin Adrianmeren Lidon rannoille lähellä Classea autuaan Pietro Degli Onestin läsnäollessa. Hänestä tuli Porto Fuorin Santa Marian luostarin perustaja. Dante Alighieri mainitsee kreikkalaisen Madonnan kuuluisassa jumalallisen komediassaan.

Mosaiikin vierestä löytyy malli rukoilevalle Neitsyelle osoitettavaksi rukoukseksi:
”Oi Maria, Jeesuksen äiti, kirkon äiti, rukoile meidän, lastesi puolesta. Rukoile Herraa puolestamme, että hän antaisi meille vahvaa uskoa, iloista toivoa ja hyväntekemisen halua, rakkautta perheissämme, veljeyttä ja yhteistyötä yhteisöissämme, rauhaa maailmaan.”

Paljon muutakin nähtävää löytyy arkkipiispan museosta, mutta kaikkia niitä en huomanut enkä kuvannut. Ravennan museoiden nettisivuilta löytyy kiinnostuneille lisätietoja.
Neonin kappelin vieressä sijaitseva Ravennan katedraali (Cattedrale metropolitana della Risurrezione di Nostro Signore Gesù Cristo) on omistettu Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukselle .
Alkuperäisen katedraalin rakensi 500-luvun alussa Ravennan piispa Ursus, ja sitä kutsuttiin alun perin Basilica Ursianaksi. Ravennan taistelun aikana huhtikuussa 1512 basilika ryöstettiin. 1700-luvulla se rakennettiin uudelleen barokkityyliin.
Katedraali oli suljettu eikä sillä olekaan samaa arvoa kuin vieressä sijaitsevilla vaatimattoman näköisellä kappelilla.










 Etusivu     Seuraava