Bologna 12-19.10.2023

Pyhän Petroniuksen basilika

Bolognan elämän keskipiste on niin paikallisille kuin turisteillekin Suurtori (Piazza Maggiore), johon yhtyy saumattomasti myös toinen aukio, Neptunuksen aukio, joka tulee ensimmäisenä vastaan, kun saapuu päärautatieaseman suunnalta Via del’ Indipenzaa pitkin.

Aukiota hallitsee San Petronion basilika, Euroopan kuudenneksi suurin kirkko, pituus 132 m, leveys 66m ja korkeus 47 m. Basilika on omistettu kaupungin suojeluspyhimykselle Pyhälle Petroniukselle, joka oli Bolognan piispa 500-luvulla. Pyhimyksen reliikit siirettiin S.Petronioon vuonna 2000 Santo Stefanon basilikasta. S. Petroniukse rakennustyö alkoi 1390 eikä rakennuksen fasadi ole vieläkään valmis. Basilika kuitenkin vihittiin käyttöön vuonna 1954. Portaat ovat hyvä istumapaikka, jossa voi katsella ihmisten hyörinää aukiolla.

Sienalainen mestari Jacopo della Quercia koristeli sisäänkäynnin pilarit Vanhan testamentin kuvilla ja arkkivoltin eli pilarin kaaren 18 profeetalla ja arkkitraavin eli pilarien päällä olevaan kannatinpalkin Uuden testamentin kuvilla.

 Päätykolmiossa eli tympanonissa esiintyvät madonna ja lapsi, Pyhä Ambrosius ja P. Petronius. Sivuovissa Alfonso Lombardin Ylösnousemus vasemmalla ja Amico Aspertinin Kristuksen alasotto ristiltä oikealla. Sivuovienkin pilarit on koristeltu kuvilla. Kirkon fasadin alaosa on siis viimeistelty, mutta siihen se kirkon koristelu sitten jäikin.

Kirkon sisätila on avara.

Alttarin yläpuolella on ciborium (tai baldakiini) eli pylväiden tukema katos tai kate, joka peittää kirkon alttarin. Katoksen alla on 1500-luvulta peräisin oleva krusifiksi. Takana näkyy alttaritaulu, joka tiettävästi esittää Madonnaa ja P. Petroniusta.Kirkossa on 22 sivukappelia, joita ei niiden paljouden takia voi tässä esitellä.	Huomiota herättävä on itäiseen laivaan rakennettu 67,7 m pitkä aurinkokello (Linea meridiana), jonka suunnittelivat Gian Cassini ja Domenico Guglielmi. Suurella aurinkokellolla saatettiin havaita juliaanisen kalenterin poikkeavuuksia, mikä johti karkausvuoden keksimiseen. Tällaisia kelloja löytyy useammastakin Keski-Euroopan kirkosta.

Pyhän Petroniuksen patsas.	Yksi sivukappeli on loistealiaasti kuvitettu lasimaalauksin.

Kirkon sisältä löytyy kirkon historiaa esittelevä taulu, joka alkaa vuodesta 1390. Alakuvassa vasemmalla on yksityiskohta pääportaalissa olevasta kaupungin suojeluspyhimyksestä P. Petroniuksesta, joka pitelee kaupunkia kädessään. Keskimmäinen kuva esittää 1500-luvulla laadittua suunnitelmaa kirkosta. Kirkon tarkoitus oli olla latinalaisen ristin muotoinen.

En tullut kuvanneeksi 1400-luvulla maalattua freskoa, joka esittää profeetta Mohammedia demonien kiusaamana helvetissä. Muslimiterroristit suunnittelivat kirkon räjäyttämistä vuosina 2002 ja 2006, koska maalauksen koettiin pilkkaavan islamin uskontoa.

Etusivu    Seuraava