Bologna 12-19.10.2023

 

Giardini Stefano Petronius Suurtori Tornit Quadrilatero Montagnola Itsenäisyydenkatu San Luca
Muurit Ravenna Vitalis Kansanaukio Neon Apollinaris Modena Katedraali Rooman aukio
Ravenna

Italian pohjoisosissa lähellä itärannikkoa sijaitseva Ravenna on Emilia-Romagnan alueen helmi, jonka nähtävyydet ovat peräisin eri kaudelta kuin monen muun Italian kaupungin.

Ravennasta tuli yllättäen Rooman valtakunnan pääkaupunki vuonna 402. Sen merkittävyys ei vähentynyt sen jälkeen, kun gootit ottivat alueen hallintaansa vuodesta 476, ja kaupungin kultakausi alkoi, kun siitä tuli osa itäistä Roomaa eli Bysanttia vuonna 540. Bysantin aikana, aina 700-luvulle asti, itäisen Rooman valtakunta rakennutti Ravennaan toinen toistaan upeampia kirkkoja ja mausoleumeja, joissa nykyään käydään tutustumassa niiden maailmankuuluihin mosaiikkeihin.

Ravenna on 150 000 asukkaallaan melko pieni kaupunki. Se on hyvin rauhallinen paikka, ja siellä on mukava kävellä tai pyöräillä paikasta toiseen. Hyvät ruoat, mahdollisuus tehdä korkeatasoisiakin ostoksia ja kahvittelu aukioiden laitamilla ovat riittäviä syitä lähteä käymään Ravennassa, mutta kirkoista ja mosaiikeista kiinnostuneelle se on varsinainen paratiisi.

Matkustimme Ravennaan junalla niiden seutujen halki, joita koetteli kovasti kevään 2023 tulvat.

Taustalla näkyy Bolognan rautatieasema. Vasemmalla puolellani näkyy taustalla patsas, joka esittää Luigi Carlo Farinia, italialaista lääkäriä, historioitsijaa ja poliitikkoa. Hänellä oli merkittävä rooli Italian yhdistymisessä vuosina 1859–1860 ja hän toimi Italian pääministerinä 1862–1863.  Farini osallistui vuoden 1831 vallankumousliikehdintään. Sen jälkeen hän valmistui lääkäriksi Bolognan yliopistosta ja ryhtyi pitämään vastaanottoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä kohtaa piti kaivaa Ravennan kartta ja katsoa, mihin päin suunnistetaan. No, tietenkin sitten Farinin tietä (Viale Farini) kohti keskustaa, mikä tarkoittaa Piazza del Popoloa. Siitä sittenvasempaan yläviistoon siksakkia kohti San Vitalen kirkkoa.

Kirkon lähellä oli lipunmyynti, josta sai viiden kirkon paketin, pääsyn bysanttilaisten mosaiikkikirkkojen ryppääseen.

Ensiksi meidät ohjattiin kartan numeroon kaksi, eli Galla Placidiaan. Mausoleumin tilasi 5. vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla jKr. (vuoden 426 jälkeen) keisarinna Galla Placidia, keisari Theodosiuksen tytär ja keisari Honoriuksen sisar. Galla Placidia toimi poikansa Valentinianus III:n sijaishallitisijana tämän ollessa alaikäinen. Tämän pienen rakennuksen oli tarkoitus olla hänen viimeinen kotinsa; hän halusi tulla haudatuksi tänne veljensä ja toisen aviomiehensä Constantius III:n kanssa. Mausoleumi ei kuitenkaan koskaan täyttänyt tätä tarkoitusta – vuonna 450 jKr keisarinna kuoli Roomassa ja hänet haudattiin sinne. Siitä huolimatta mausoleumissa oli vuosien ajan keskiajalla Galla Placidian ruumis. Kuollut keisarinna istui tuolilla ja oli nähtävissä kurkistusaukosta. Valitettavasti vierailijat polttivat ruumiin vahingossa 1500-luvulla.

Ulkopuolelta katsottuna rakennus näyttää melko yksinkertaiselta, latinalaisen ristin muotoisena ja pienikokoisena. Kupolin piilottaa neliön muotoinen tornilyhty ristin neljän haaran risteyksessä.
Alun perin mausoleumin piti yhdistyä nartheksin kautta Santa Crocen kirkkoon, joka on aivan mausoleumin takana. Lisäksi sen piti olla paljon korkeampi kuin nykyään. Itse asiassa vajoamisen (eli maan asteittaisen alenemisen, joka vaikutti useimpiin Ravennan muinaisiin rakennuksiin) vuoksi rakennus on laskenut noin 1,5 metriä.

Mausoleumi sijaitsee upean 6. vuosisadalla rakennetun San Vitaliksen basilikan pihalla, mutta sen yhteys basilikaan on epäselvä. Sen rakentaminen ajoittuu joskus 500-luvulle, Länsi-Rooman valtakunnan viimeisille vuosille.

Heti kun astut sisään rakennukseen, hämmennyt. Mosaiikkikoristeet, joita korostaa pienten alabasteri-ikkunoiden läpi virtaava kultainen valo, luovat maagisen tunnelman. Keltaiset marmorit peittävät koko alaosan, kun taas yläosa on tehty kokonaan mosaiikeista – seinät, kaaret, lunetit (puoliympyrän muotoiset alueet) ja kupoli. Kaikki on peitetty mosaiikilla! Yksinkertainen arkkitehtuuri katoaa väripilveen pienten mosaiikkilaattojen ansiosta, jotka täyttävät sen jokaisen sentin, pyöristävät reunoja ja muotoilevat sen viivoja. Mausoleumin henkeäsalpaavien mosaiikkien tunnusaihe, jota UNESCO kuvailee "yhdeksi parhaista säilyneistä esimerkeistä tästä taidemuodosta Euroopassa", on tähtitaivas, joka peittää osia katosta. Muualla on viiniköynnöksiä, jotka symboloivat eukaristiaa. Kultaista latinalaista ristiä, joka symboloi Kristusta nousevaa aurinkoa, ympäröi ja juhlii neljä apokalyptistä olentoa.

Sisäänkäynnin yläpuolella on hienoin mosaiikki – Kristus, Hyvä Paimen lampaidensa keskellä.
 
Sisäänkäyntiä vastapäätä oleva kuva esittänee Pyhää Laurentiusta, jonka vieressä palaa tuli parilassa, kaapissa on neljä evankeliumia.


Lunetit  kuvaavat apostoleja, kyyhkyset ovat Pyhän Hengen vertauskuva, altaasta pursuaa jumalallisen armon vesi.

Sekä idän että lännen luneteissa muutama peura juo pyhästä kastealtaasta, joita kaikkia ympäröi taivaallinen puutarha. Ympäri rakennusta ovat upeat kukka- ja geometriset koristeet, jotka muuttavat huoneen puolipimeyden oodiksi valolle. Vierailu tässä eteerisessä paikassa on rukous iankaikkiseen elämään.

Etusivu     Seuraava