Bologna 12-19.10.2023
Giardini | Stefano | Petronius | Suurtori | Tornit | Quadrilatero | Montagnola | Itsenäisyydenkatu | San Luca |
Muurit | Ravenna | Vitalis | Kansanaukio | Neon | Apollinaris | Modena | Katedraali | Rooman aukio |
Ravenna
Italian pohjoisosissa lähellä itärannikkoa sijaitseva Ravenna on Emilia-Romagnan alueen helmi, jonka nähtävyydet ovat peräisin eri kaudelta kuin monen muun Italian kaupungin.
Ravennasta tuli yllättäen Rooman valtakunnan pääkaupunki vuonna 402. Sen merkittävyys ei vähentynyt sen jälkeen, kun gootit ottivat alueen hallintaansa vuodesta 476, ja kaupungin kultakausi alkoi, kun siitä tuli osa itäistä Roomaa eli Bysanttia vuonna 540. Bysantin aikana, aina 700-luvulle asti, itäisen Rooman valtakunta rakennutti Ravennaan toinen toistaan upeampia kirkkoja ja mausoleumeja, joissa nykyään käydään tutustumassa niiden maailmankuuluihin mosaiikkeihin.
Ravenna on 150 000 asukkaallaan melko pieni kaupunki. Se on hyvin rauhallinen paikka, ja siellä on mukava kävellä tai pyöräillä paikasta toiseen. Hyvät ruoat, mahdollisuus tehdä korkeatasoisiakin ostoksia ja kahvittelu aukioiden laitamilla ovat riittäviä syitä lähteä käymään Ravennassa, mutta kirkoista ja mosaiikeista kiinnostuneelle se on varsinainen paratiisi.
Matkustimme Ravennaan junalla niiden seutujen halki, joita koetteli kovasti kevään 2023 tulvat.
Taustalla näkyy Bolognan rautatieasema. Vasemmalla puolellani näkyy taustalla
patsas, joka esittää
Luigi
Carlo Farinia, italialaista lääkäriä,
historioitsijaa ja poliitikkoa. Hänellä oli merkittävä rooli Italian
yhdistymisessä vuosina 1859–1860 ja hän toimi Italian pääministerinä 1862–1863.
Farini
osallistui vuoden 1831 vallankumousliikehdintään. Sen jälkeen hän valmistui
lääkäriksi Bolognan
yliopistosta ja
ryhtyi pitämään vastaanottoa.
Tässä kohtaa piti kaivaa Ravennan kartta ja katsoa, mihin päin suunnistetaan. No, tietenkin sitten Farinin tietä (Viale Farini) kohti keskustaa, mikä tarkoittaa Piazza del Popoloa. Siitä sittenvasempaan yläviistoon siksakkia kohti San Vitalen kirkkoa.
Kirkon lähellä oli lipunmyynti, josta sai viiden kirkon paketin, pääsyn bysanttilaisten mosaiikkikirkkojen ryppääseen.
Ensiksi meidät ohjattiin kartan numeroon kaksi, eli Galla Placidiaan. Mausoleumin tilasi 5. vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla jKr. (vuoden 426 jälkeen) keisarinna Galla Placidia, keisari Theodosiuksen tytär ja keisari Honoriuksen sisar. Galla Placidia toimi poikansa Valentinianus III:n sijaishallitisijana tämän ollessa alaikäinen. Tämän pienen rakennuksen oli tarkoitus olla hänen viimeinen kotinsa; hän halusi tulla haudatuksi tänne veljensä ja toisen aviomiehensä Constantius III:n kanssa. Mausoleumi ei kuitenkaan koskaan täyttänyt tätä tarkoitusta – vuonna 450 jKr keisarinna kuoli Roomassa ja hänet haudattiin sinne. Siitä huolimatta mausoleumissa oli vuosien ajan keskiajalla Galla Placidian ruumis. Kuollut keisarinna istui tuolilla ja oli nähtävissä kurkistusaukosta. Valitettavasti vierailijat polttivat ruumiin vahingossa 1500-luvulla.
Ulkopuolelta katsottuna rakennus näyttää melko yksinkertaiselta, latinalaisen ristin muotoisena ja pienikokoisena. Kupolin piilottaa neliön muotoinen tornilyhty ristin neljän haaran risteyksessä.Mausoleumi sijaitsee upean 6. vuosisadalla rakennetun San Vitaliksen basilikan pihalla, mutta sen yhteys basilikaan on epäselvä. Sen rakentaminen ajoittuu joskus 500-luvulle, Länsi-Rooman valtakunnan viimeisille vuosille.
Heti kun astut sisään rakennukseen, hämmennyt. Mosaiikkikoristeet, joita korostaa pienten alabasteri-ikkunoiden läpi virtaava kultainen valo, luovat maagisen tunnelman. Keltaiset marmorit peittävät koko alaosan, kun taas yläosa on tehty kokonaan mosaiikeista – seinät, kaaret, lunetit (puoliympyrän muotoiset alueet) ja kupoli. Kaikki on peitetty mosaiikilla! Yksinkertainen arkkitehtuuri katoaa väripilveen pienten mosaiikkilaattojen ansiosta, jotka täyttävät sen jokaisen sentin, pyöristävät reunoja ja muotoilevat sen viivoja. Mausoleumin henkeäsalpaavien mosaiikkien tunnusaihe, jota UNESCO kuvailee "yhdeksi parhaista säilyneistä esimerkeistä tästä taidemuodosta Euroopassa", on tähtitaivas, joka peittää osia katosta. Muualla on viiniköynnöksiä, jotka symboloivat eukaristiaa. Kultaista latinalaista ristiä, joka symboloi Kristusta nousevaa aurinkoa, ympäröi ja juhlii neljä apokalyptistä olentoa.